Rasvan kahdet kasvot

Ravitsemuksen merkityksestä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on ollut paljon puhetta julkisuudessa. Energiaravintoaineista etenkin rasvat ovat olleet keskustelun kohteena, kun on pohdittu, voisiko rasva olla itsenäinen suojatekijä vai riskitekijä. Rasva herättää kuumia tunteita, vuoroin rasva parantaa ja vuoroin rasva sairastuttaa. Rasvan käytölle löytyy vankkumattomia kannattajia sekä vastustajia. Kummalle puolelle sinä kallistut?

Rasvaa täytyy ja saa syödä. Ilman rasvaa ei ole elämää. Tärkeintä ruokavaliossa on rasvan laatu, ei sen määrä. Suunniteltaessa ruokavalion terveellisyyttä, kokonaisuus ratkaisee, ei mikään yksittäinen ravintoaine, kuten rasva. Jos rasvaa lisätään ruokavalioon, niin silloin yleensä jotain muuta ruokavaliosta vähenee, esimerkiksi hiilihydraattien määrä.

Rasvat kuuluvat siis lipidien ryhmään. Ruoan sisältämät rasvat ovat lähinnä triglyseridejä. Muita lipideja ovat fosfolipidit ja sterolit kuten kolesteroli ja rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E, K). Rasvahapot jaetaan kolmeen luokkaan: tyydyttyneet, monityydyttymättömät ja kertatyydyttymättömiin (1). Erilaiset rasvahapot eroavat toisistaan rakenteeltaan ja siksi niiden merkitys terveydelle on erilainen. Ihminen osaa valmistaa elimistössään osan tarvitsemistaan rasvahapoista, ei kaikkia. Monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuten linolihappoa ja alfalinoleenihappoa (omega 3- ja omega 6- sarjan rasvahapot) ihmisen on saatava ruoasta, muuten tulee ongelmia. Tyydyttynyttä rasvaa ei välttämättä tarvita ruokavaliosta ollenkaan, koska sitä ihmisen keho osaa muodostaa itse tarvitsemansa määrän.

Internetistä löytyy lukematon määrä erilaisia "rasvablogeja". Osa blogikirjoituksista on ammattilaisten laatimia kuten esimerkiksi "syohyvaa.fi", jossa käsitellään ruokaa, ravitsemusta ja terveyttä useista näkökulmista (2). Osa on terveysblogeja, joissa kerrotaan omiin kokemuksiin perustuvia väitteitä rasvojen terveellisyydestä.
Tyydyttynyt rasva eli kansankielellä kova rasva yksinään ei ole kaiken pahan alku ja juuri, mutta ruokavalion koostaminen niin, että 60-70E% tulee rasvoista herättää mielenkiintoisia ajatuksia ruokavalion kokonaisuutta ajatellen. Evidenssiä toki löytyy väitteelle, että ruokavaliosta saatava tyydyttynyt rasva itsessään ei olisikaan yhteydessä esim. riskiin sairastua sepelvaltimotautiin (3). On ehkä hyvä huomioida, että riski sairastua voi kasvaa, kun tyydyttynyt rasva yhdistetään sellaiseen ruokavalioon, joka sisältää paljon ns. höttöhiilareita (4).
Löysin Internetissä mielenkiintoisen videoblogin, jossa kerrotaan tyydyttyneen rasvan terveydellisistä merkityksistä elimistölle ja ohjeistetaan voikahvin valmistus. Ohjeita antaa hyvässä fyysisessä kunnossa oleva nuori mies, joka harrastaa (ammattimaisesti?) urheilua ja on selvästi kiinnostunut ravitsemuksesta. Voikahvin esittely videolla herätti mielenkiintoa, sillä esittelijän mukaan voikahvi on terveellistä, hyvän makuista, polttaa rasvaa ja antaa virtaa aivoille. Päätin itse kokeilla voikahvin valmistusta. Videolla voikahvin reseptiin kuuluvat seuraavat tuotteet: pakurikääpäkahvi, MCT-öljy, (kirkastettu)voi, lucuma, toco, cayennepippuri, kardemumma, kollageeniproteiini. Kaikki aineet sekaisin blenderissä ja nautitaan heti.

En omista läheskään kaikkia yllämainittua tuotteita, päätin itse modifioida kahvireseptin: Clipper-merkkistä kahvia, voita, rypsiöljyä, inkiväärihunajaa ja mustapippuria. Sekoitin aineet blenderissä ja kaadoin vaahtoavan "kahvin" kuppiini. Omaa voikahviani juodessani mietin sen sopivuutta keski-iän ylittäneelle sepelvaltimotautia sairastavalle keskivartaloltaan tukevalle henkilölle ja terveelle urheilijanuorukaiselle. Rasvojen terveysvaikutuksethan ihmisessä näkyvät vasta vuosien päästä. Tässä hetkessä eläminen ja voikahvin nauttiminen saattavat aiheuttaa tietoisen riskin tulevaisuutta ajatellen. Kumpaa sinä haluat miettiä, vuosien päässä olevia terveysuhkia vai tämän hetken subjektiivisia nautintoja?

Ottamatta kantaa voikahvin esittelijän muuhun ruokavalioon kokonaisuutena, voikahvi voi antaa tarvittavaa virtaa aivoille, sekoittavat tekijät huomioon ottaen. Omaan kokemukseeni perustuvasta voikahvikokeilusta en vielä ainakaan vedä syy-seuraussuhdetta aivojen toiminnan mahdolliseen vilkastumiseen.

Lähteet:

1. Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. (toim) Ravitsemustiede. Duodecim.4.s uudistettu painos. 2012
2. https://syohyvaa.fi/artikkelit/blogi/
3. Siri-Tarino P, Qi S, Frank B, Krauss. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010: 91(3): 535-546.
4. Jakobsen M, Dethlefsen C, Joensen A, Stegger J, Tjonneland A, Schmidt E, Overvad K. Intake of carbohydrates compared with intake of saturated fatty acids and risk of myocardial infarction: importance of the glycemic index . Am J Clin Nutr 2010: 9(6)1764-1768.

Click here to edit...